sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Kisma JK2 Kemin Yötön Yö

Kemin Yötön Yö on yhdenlainen elämys. Kolmena vuonna Ruskan kanssa 2010-2012 ,viime vuonna ei ollut kisakoiraa, mutta tänä kesänä taas mukana Kisman kanssa jäljen kakkosluokassa.

Kisat avattiin klo 11.00 ja jälkikoirat aloittivat tottiksilla. Jännitys hiipi sisuksiin, ja se näkyi kyllä tekemisessä. Oikeasti nyt mietintään tuo oma kisajännitys, jotta voidaan kisoissakin esittää sitä osaamista mitä Kissis tekee treeneissä. Tottiksesta kuitenkin 80p, ja siitä olen tyytyväinen,että Kisma tykkää esteistä, vaikkakin tänään mun todella vino heitto aiheutti kapulan noudon suoraan,ja hypyn kautta palaten.

Maastoon lähdettiin niin,että 16.30 alkoi kakkosten jäljet. Metsässä oli itikoita, ihan vain niinkuin miljoona. Ja paarmoja, kun koiran otti autosta, ne kävivät kimppuun ja koirat  alkoi napsia niitä suuhunsa ihan raivona.Mietittiin siinä toisen kisaajan kanssa,että mitenkähän tässä käy...

Kisma janalle,lähti etenemään varmasti,ja sinne ne paarmat muuten sitten jäi, nosti jäljen mutta se olikin takajälki,hups. No siitä sit takaisin ja lähdettiin etenemään. Eka keppi tuli pian vastaan. Sit jatkamaan,mutta yhtäkkiä Kisma jäi nuuskimaan maassa olevia kuoppia, ja oli vähän hämillään. Ja niin olin minäkin, kunnes hoksasin,että siinä oli tuoreet hirvensorkan painaumat, joita se nuuskutteli. Meinasi siinä paniikkia pukata, että minnehän tästä lähdetään jatkamaan,että löydetään taas jälki. Onnea matkassa,ja maltoin mieleni....löysimme takaisin jäljelle, ja kohta kakkos keppi. Kolmaskin keppi tuli aika pian, ja arvelin että loput tietenkin ovat sitten lopussa. Kulma, jonka jälkeen mentiin aika pitkään ennen neljättä. Kulma, jonka jälkeen kaksi viimestä, jee!  Matkalla ihmeteltiin kaatunutta puunrunkoa sekä isoa kantoa, ilmeisesti tuoreen hirven tuoksu sai Kisman vähän epävarmaksi, ja jäi tuijottelemaan tiheässä metsikössä olevia "hahmoja"
Maasto oli vaihtelevaa, kuivaa hakkuunpohjaa,sit mentiin upottavassa sammalikossa, välissä jotain ryteikköä jossa kaaduinkin kerran, loppumatka kuusten alta pujotellen. Mutta jälleen varmaa keppityöskentelyä, ja aikaakin jäi runsaasti :) Janalta lähti -6p eli meillä oli jo koulariin tarvittavat pisteet koossa jäljen+tottiksen jälkeen. Rennoin mielin siis esineruutun.
Esineruutuun päästiin vasta noin puoli seiskan maissa. Kisma OLI väsynyt,sen näki jo ilmeestä. Laitoin ruutuun,lähti jolkuttelemaan sinne nenä maassa. Annoin mennä,kun ei ollut paljon väliä nouseeko esineitä. Takalinjalla sai hajun ja eka esine nousi jostain sieltä. Uusi lähetys, ei ollut mitenkään innokkaana,mutta sinne se upposi. Työskenteli takana kovasti, mitälie haistellut,mutta esineitä ei enempää noussut :) Ei haitannut, pikkukoira oli tehnyt hienoa työtä ja se riitti siihen,mitä haluttiin. Ruudusta 17p.
Yhteispisteet T80 M181 yht. 161p JK2  Näissä tunnelmissa palkintojen jaon jälkeen :)




  Matkatunnelmia:juustosnackseja,miljoona itikkaa tuulilasissa ja huikean kaunista yötöntä yötä :)

Nakattiin volvo yöksi Annen pihaan Tornioon,ja matkan piti jatkua Gällivaaran näyttelyyn. Ensin tehtiin 1,5 tuntia sulakeremppaa autoon Tornion ABCn kulmilla,kun autossa syttyi vikavaloja ihan tarpeeksi. Onneksi netin kautta löytyi tietoa,ja oikea sulake saatiin vaihdettua,ja vika pois.
Olisi kyllä pitänyt tässä vaiheessa tajuta, et nyt vastustaa siihen malliin,et ei kantsi jatkaa matkaa.
Oltiin perillä joskus kahden maissa, vajaat 5 tuntia unta ja aamulla kehään. Kismalle lohdutuspalkintona vara-CACIB, ja väsyneenä kotimatkalle. Kisma kokeilee onneaan vielä ens vkl Piteåssa kavereideni matkassa, odotukset eivät ole korkealla,kun kilpakumppani on tiedossa :)
Onnea vaan Anna&Vida tämän päivän voitosta!
Katsellaan siis loppuvuodella vielä joku ulkomaan keikka,mistä koitetaan sitä vimppaa saasippia käydä hakemassa.

Nyt Kisma viettää lomaviikon lenkkeillen, ilman treenin tynkääkään. Ens viikolla sitten alkaa hakukausi,joka toivottavasti huipentuu loppusyksyllä kokeisiin :)