sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

Isla LP3

26.06-2011 Hamar HundeklubbLP 3 - Dommer : Ann - Elise Thoresen
1. Fellessitt 1. min. med synlig fører 10
2. Fellesdekk 3. min. med skjult fører 10
3. Fri ved foten 8,5
4. Sitt under marsj 9
5. Innkalling fra dekk, med dekk 9,5
6. Fremadsending med dekk & på plass 0
7. Apportering over hinder 10
8. Apportering av metall 9
9. Neseprøve 8,5 (tjuvstart)
10. Avstandskomandering 10
11. Helhetsinntrykk 10
---------------------------------------------------------------------
263 p. - 1. plass.

sunnuntai 19. kesäkuuta 2011

sunnuntai 12. kesäkuuta 2011

Kille-Kalle


Kille-Kalle muutti Turkuun, jossa sen perheeseen kuuluu Julia,Santtu ja Aina. Julia tulee olemaan Killen ensisijainen ohjaaja ainakin tokossa ja PK lajeissa,(ja mitä muuta kaikkea ehtivätkään), mutta kuulemma Santtu on kysynyt lupaa,josko Kille agiradoillekin pääsee. Eli poika pääsee todella harrastavaan kotiin, mikä on aivan parasta.

Killen (uusi nimi on vielä hakusessa) koirakavereina perheessä asustavat
Belgianpaimenkoira Hani, FI AVA FI AVA-H BH Faunittaren Fullmoon Selene
ja bordercolliet Onni, FI & SE TVA FI MVA JK3 BH (AD) Maccabee Happy Newyorker
sekä Rai, Tending Qui Vive

Toivotamme teille ihanaa aikaa Killen kanssa<3

Matka uuteen kotiin alkaa

Perjantaina koitti lähdön hetki. Tunne,että miten paljon jäikään kesken kaiversi,mutta elämä antaa ja ottaa. Ja itsehän tähän päätökseen tulin,että uros ei vaan jää talouteemme asumaan. Siivosin jo enimmät Kille-Kallen tavarat pois,että kotiinpaluu ei tuntuis niin pahalta. Mukaan pakattiin ruokaa,leluja ja muistitikullinen kuvia kasvattaja-Sarille ja Julialle kopioitavaksi.
Ensimmäinen etappi oli Haapavedellä,missä Kille karkasi kahteen otteeseen "isolle" tielle. Oikein silmistä näki, kuinka toisella kertaa nautti pinkaistessaan juoksuun pihatieltä isommalle tielle.Onneksi ei tullut autoja,mutta lujaa mentiin toista sataa metriä, ennekuin sain jätkän kiinni naapurin pihalta;) Loppuillan olikin sitten tarkassa vartioinnissa, yritystä lähteä oli,mutta komento takaisin oli tiukka.
Yön nukuimme asuntoautossa, hienosti Kille rauhoittui nukkumaan uuteen paikkaan.

Lauantaina Ruskan kanssa kävimme Haapajärvellä helteisissä jälkikokeissa, jotka keskeytimme, kun mahiksia ykköseen ei ollut.Takajälki ja 4. keppi vei pisteitä, esineruudussa tällä kertaa kolme pistoa ja kaikilla esine ylös, oppikirjamaista työskentelyä tuomarin mukaan:) 98pisteen tottiksella olisi 1. tulos saatu, joten soronoo ja matkalle kohti Palokkaa.

Matka meni taas mukavasti, Ruska ja Kille nukkuivat koko matkan. Perillä Julia ja Aina odottivatkin jo Sarin luona. Kille-Kalle sai tutustua Tuisku-mummoon,muutama pikainen kuva 3 sukupolvesta


Lopulta kaikki valmista lähtöön, Kille sai vielä tehdä tuttavuutta uuden "iso-siskon" Rai-Rain kanssa.
Pienen hetken päästä kaksikolla alkoi jo painit;)

Aika sanoa hellästi hei. Toivomme kaikkea parasta Kille-Kallen elämään uudessa kodissa.

Matkamme jatkui Minnan luo yöksi, missä tavattiin Jippo ja Jarre sekä pari muuta "sukulaiskoiraa"
Kiitos mukavasta illasta!  Aamulla ajoimme vielä Sarin kautta. Ruska lähti autosta kuin ammuttuna, juoksi suoraan Sarin ulko-oven taakse ja hyppeli että haluaa kiireesti sisälle.Ja sisälle päästyään etsi Killeä joka huoneesta ja terassilta:( Siinä tuli taas itku silmään...   Pian kuitenkin Ruska oli jo lelulaatikolla touhuamassa, niin se vain menee.

Kiitos Sari kaikesta tämankin pentueen kanssa! Matka on ollut täynnä uusia kokemuksia, monet niistä ikäviäkin, mutta onnellinen päätös oli pääasia.Saimme yhden pennun, josta kasvoi ihana hurmuripoika. Ja toivotaan,että tulevaisuus on valoisa,ja saamme kuulla Killestä vielä kaikkea hyvää!
Jatketaan tulevaisuutta suunnitellen:)

Kotimatkalle haimme vielä Sentan ja toisen auton Haapavedeltä,sielläkin Ruska vähän haki pentuaan, mutta ei niin paljon kuin Palokassa. Ja lopulta kotiin päästyä haisteli paikkoja, ja ilmeisesti totesi,että ihana leikkikaveri on nyt lähtenyt uuteen omaan kotiin.
Halaukset ja suukot sinulle, rakas pieni ystävämme.Hauska touhottaja, Kille-Kalle, joka sai lempinimensä pariviikkoisena huutamalla kuin kiljukaulahanhi;)





Jippo erikoisnäyttelyssä

2011 erkkari, Jipolle hienoa menestystä PU2 VaraSERT, tuomarina TUNNICLIFF ROBERT

keskiviikko 8. kesäkuuta 2011

Seikkailuja

Kille-Kallen viimeinen viikko lähti vauhdikkaasti käyntiin. Maanantaina ajettiin Tassutörmälle rakentamaan tokokehä valmiiksi ja johtokunnan kokoukseen. Pikkumies sai tavata paljon uusia ihmisiä ja muutaman koirankin.Kokouksen ajan Killis touhusi Tassiksen mökissä, ja viime metreillä sitten kolina kävi ja uni tuli silmään. Tiistaina sama suunta, tällä kertaa sitten vuorossa tokokoe. Taas pikkumies rallatti kentällä, sai paljon rapsutuksia ja huomiota. Ja koiratuttavuuksia.
Kotimatkalla otti pienet nokoset, ja kotona elämä jatkui iltavillillä. Jostain on tainnut tulla agikoirankin verta suoniin, sen verran vauhdikkaasti päästelee mökkiä ympäri ja "esteiden" yli mennään Ryyd-loikilla:)
Viime yönä oltiin jo nukahdettu, kun Janne tuli yöllä töistä. Kille heräsi, ja virkustui. Pari tuntia siinä sitten vuoronperään käytiin pikukaveria rauhoittelemassa, siinä onnistumatta;) Jätkä nukahti lopulta, ja mekin saimme muutaman hetken nukkua ennen herätystä...


Vielä äipän kainalossa<3

sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

9 vkoa (huomenna)

Ja meillä alkaa viimeinen yhteinen viikko:( Itkettää jos ajatuskin ensi sunnuntaista.

Kille-Kalle on kyllä piirtänyt tassun jälkensä sydämiimme,ja syvälle.Ainoana pentuna se on antanut meille kaikkensa, ja se on saanut meiltä kaiken huomion. Tuntuu niin julmalta antaa se pois...vaikka kuinka tietää ja tajuaa sen,että pienessä hetkessä pentu kotiutuu uuteen paikkaan, jossa sillä onneksi on koirakavereitakin odottamassa. Ja aktiivinen ja rakastettu elämä edessä. Mutta silti se vain tuntuu niin pahalta. Ei voi kuin antaa itkun tulla,ja keventää oloa.

Kille on seikkaillut kovasti, sillä tuntuu olevan äitinsä tapaan paljon virtaa. Viikonloppu aamuina se on saanut tulla sänkyyn, siitä on ihana käydä herättämässä Janne puremalla nenästä ja nuolemalla vimmatusti.Ja häntä heiluu kuin helikopterin propellit. Isoilta koirilta on otettu paljon mallia kuinka pikkukoiran tulee toimia. Aamulla ollaan nätisti rivissä odottamassa ruokaa, jonka se söi alkuun nätisti nauttien. Nyt ruoka menee hotkimalla alas, ahne pikkuinen.

Pissat osuvat jo kiitettävästi paperille, jokunen menee vielä huti. Mutta meistä riippuen tehdään kaikki ulos:) Pihalla on ihana tutkia paikkoja, tosi itsenäisesti lähtee reissuillensa, ja on jo hoksannut,että milloin ei kannata tulla luokse...joutuu sisälle;) Silloin kirmataan pakoon pilke silmäkulmassa, ja lujaa! Metsään on päästy lenkille sekä Ruskan treeneihin mukaan. Tänäänkin viestitreeneissä sai tutustella taas lapsiin, ja isojen koirien isoon haukkuun. Maastossa lähtee mielellään tieltä metsän puolelle, tänään menossa mukana tallaamassa esineruutua. Autoilut sujuvat ilman mitään ongelmia.Ja kotona uni taas maistui.

Paikkoja ei Kille ole päässyt pahemmin tuhoamaan, kovasti kyllä nakertaa uunin kulmaa ja lipaston nuppeja, mutta myös EI sana alkaa mennä tajuntaan. Päivisin aikaa vietetään turvallisesti keittiö-eteiseen rajattuna, mutta nykyään on jo öisinkin ihan vapaana. Nukkuma rytmikin saatiin aika nätisti siirtymään aamu neljän herätyksistä sinne kuuteen,enää ei huuda ruokaa ensimmäisenä, kun silmät aukeaa. Kille-Kalle on saanut uuden nimenkin, mutta meillä tuo Kille-Kalle tai Killeri tulee jo luonnostaan, välillä huudellaan uudella nimellä. Ja luoksehan tullaan silloin kun sattuu huvittamaan;)








lauantai 4. kesäkuuta 2011

Helatorstai

Ja Kille-Kallen suuri seikkailu päivä!
Matkasimme Haapavedelle,ja mummolassa riitti pikkukoiralle puuhaa.
HOX! Klikkaamalla kuvia, näet ne isompina.Blogin kuvien laatu on ihan surkea...
Halkovajasta löytyi mukavia juttuja


Kukkapenkit on nyt tarkastettu

                       Naapurin Kallen (huom.kaimani;) metsäpalstakin tuli tutkittua


Ihan parasta oli tontin laidalla oleva vesioja, jota pitkin Kille juoksi riemuissaan eestaas.
Ja joutui sitten kahteen otteeseen suihkuun pesulle...

pieni breikki...ja taas mennään!!!


Iltapäivällä kylään tuli Riina, 4kk saksanpaimenkoiran pentu.
Riina oli vähän villi ja vauhdikas tapaus...pikkusen alkuun pelotti

Mutta sitten puhuttelin Riinaa...

Ja näytin näin nätistikin voi olla...

Ja meillähän oli kivaa yhdessä




Kuin sadusta...miksi sinulla on noin isot korvat?