Päivän
reitti oli selvillä, ensin lähikylään Kapruniin, missä sijaitsee upeat
vesipadot. Selvisi, että sinne matka veisi bussilla 45min sivu, ja päälle
kiipeämistä, joten päätimme jatkaa matkaa Krimmliin. Siellä sijaitsee Euroopan
suurin vesiputous, ja sitä se olikin. Näkemisen arvoinen paikka.
Tästä sitten
alkoikin seikkailumme jännittävin osuus, ainakin vänkärin mielestä! Siirtyminen
Alppien yli seuraavaan kohteeseen, Krimmlistä jatkoimme kohti Zell Am Zilleriä,
ja parhaillaan oltiin reilut 1600m meren pinnan yläpuolella. Ja kun siinä istuu
siellä ”putoajan” puolella, niin…. keikuin oikeasti penkissä kaksin käsin
kauhukahvoista kiinni pitäen, kuskin puolelle nojaten suuren osan matkaa,
hirvitti se pudotus. Teillä on paikoin pienet kaiteet, ja paikoin niitä ei ole
ollenkaan. Maisemat oli uskomattomia, sen mitä niitä tohti vilkuilla.
Zell Am
Ziller oli yksi niistä ihanista Tirolilaiskylistä, maaseutua: lehmiä vuorten
rinteissä, pelloilla tehtiin heinää, operaatio sekin tuolla rinteissä. Myös
tien varsilla oli varoituksia lehmistä, ilmeisesti osa niistä hoiti tienvarsien
siistimisestä.
Matka meni
taas hitaasti kymmenien pysähdysten takia, ja tarkoitus oli ajaa Innsbruckiin mutta
jäimme sitten Kramsachiin, matkaa takana vain 125km mutta päivä siinä taas
vierähti!
Aamu, ihmisen parasta aikaa...
Tirolilaiskyliä
Krimml
Euroopan suurin vesiputous Krimml
Vettä tosiaan satoi...
Krimml vähän ylempää
Hattukaupoilla
Korkeutta 1433m
Korkeutta reilut 1600m...
Matkat Alpeille ylös ja alas oli melkoista serpentiiniä.Pelotti,ihan oikeasti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti